9.2.07

Krakkeri ja hakkeri on eri asioita, eikö se mene jo jakeluun?

Nyt kyllä verenpaine taas nousi heti aamusta tappiin. Jukopliuta että mua ärsyttää niin paljon että ole oikein lähdettävä telkun äärestä pois etten riko koko toosaa...

YLEn Aamuteeveen neropatti-toimittajat tuolla väänsivät oikein Pekka Himasen "Hakkerietiikka ja informaatioajan henki" -kirjasta (WSOY 2001) hakkerin määritelmää lainaten juttua viimeisimmästä Internetin kaatamisyrityksestä palvelunestohyökkäyksellä nimipalvelimia vastaan. "Vieläkö olet samaa mieltä Himanen", esitettiin kysymyskin - hyvä ettei osoitettu syyttävästi sormella.
"Raha ei ole arvostuksen saamisen edellytys eikä itseisarvo. Hakkereille on keskeistä saada muiden hakkereiden tunnustus - peer recognition." Hakkerietiikkaa.
  • Ei helvetti! Eikös tuon ole tarkoitus olla tiedonvälitystä? Eikös tuolla YLESSÄ pitäisi olla ihan akateemisesti koulutettuja uutistoimittajia töissä? Miten tuollaisia pökiöitä voidaan päästää ruutuun? Eikö nyt parempia toimittajia ole saatavilla?

Eikö se hakkerin ja krakkerin ero ole vieläkään mennyt perille? On se nyt yhtä helvettiä ettei tollainen asia mene jakeluun...

Otetaan siis vielä kerran:
"Sana hakkeri tarkoitti tietotekniikassa alun perin sellaista henkilöä, joka kykeni saavuttamaan tavoitteensa olemassa olevien järjestelmien rajoituksista huolimatta; lähtökohtaisesti aikaansaadut ratkaisut olivat nopeasti tehtyjä ja hieman arveluttavia mutta samalla nerokkaita. Näitä virityksiä kutsuttiin englanniksi termillä hack ja niiden tekijöitä hakkereiksi (hacker).

Hakkerikulttuurin edustajien (esim. Richard Stallman) ja tutkijoiden (esim. Eric S. Raymond, Pekka Himanen) mukaan hakkeri-nimityksen ansaitsemiseen ei riitä pelkkä tekninen osaaminen, vaan hakkerilta vaaditaan myös oikeanlaista asennetta. Tämän kannan mukaan kukaan todellinen hakkeri ei murtaudu tietojärjestelmiin tai muutenkaan sorru rikollisiin puuhiin, ellei kyseessä ole hyvä tarkoitus; esimerkiksi tietojärjestelmään voidaan murtautua jos tarkoituksena on osoittaa haavoittuvuuden olemassaolo, jotta se voidaan korjata. Rikollisista pitäisi sen vuoksi käyttää varta vasten heitä varten laadittua termiä krakkeri (eng. cracker), jotta he eivät tahraisi hakkereiden mainetta."
Hakkerietiikka osoittaa, että muunkinlainen työetiikka on mahdollinen kuin kapitalismille ominainen protestanttinen rahan ja työn pakkoavioliitto. Hakkerit ovat toteuttaneet toisenlaisia arvoja kuten luomisen intohimoa, vapautta, avoimuutta ja välittämistä. Tämä voi olla enne muutoksista yhteiskunnassa ja taloudessa. Mutta kapitalistinen järjestelmä ja sitä tukeva julkinen hallinto eivät helposti muutu.

Krakkerit sen sijaan ovat perseestä ja ne pitäisi upottaa suohon.