Getty Imagesin yhteistoimintamuoto kansalaisjournalistien kanssa on nähnyt päivänvalon, tuloksena on Scoopt. Se ostaa ja välittää sekä harrastajakuvaajien ottamia lehdistöön sopivia kuvia ja blogitekstejä (tietysti englanninkielisiä). Minähän en sitä täällä harrasta, mutta minua kiinnostaa kansalaisjournalismi muuten aiheena kovasti ja nostan uusia juttuja siitä esiin tuossa miksaamassani uutisvirrassa jatkuvasti.
EDIT:
http://www.scoopt.com/words/
bloggers
It’s quick and easy. Sign up with Scoopt, carry a ScooptWords button on your blog and editors buy content they want to print and you want to sell.
When you have confirmed your membership, login to the member's area and click the ScooptWords button. Now you can copy the HTML code for a ScooptWords button and paste it into the sidebar of your blog.
Olen jostakin merkillisestä syystä ollut jo pienestä lähtien kiinnostunut tiedonvälityksestä. Ei niin että olisin halunnut työskennellä toimittajana, vaan ehkäpä näkökulmani on se että "näin minä toimisin, jos omistaisin mediaimperiumin".
Journalismin opinnotkaan eivät minua vetäneet puoleensa vaikka aikoinaan vuonna miekka ja kirves kirjoitinkin yo-kirjoitusten suomenkielen kokeessa molemmista aineista laudaturit (ja numerot olivat aina kiitettäviä). Toinen oli otsikoltaan "Ihminen on ihmiselle susi", toisen nimeä en muista mutta käytin siinä allegoriana Charles Chaplinin kulkurihahmoa.
Scooptin sivuilta silmiini osui tilasto, joka minusta hyvin kuvaa ammattimaisen toimittamisen tilaa kautta vuosikymmenten. Eli siis minusta henkilökohtaisesti hyvät lehtijutut ovat usein jonkun muun alan asiantuntijan kirjoittamia, jolloin hänen tietonsa ja osaamisensa käsiteltävästä aiheesta tekevät pääsisällön. Pelkillä kirjoittamisen opinnoilla ei pitkälle pötkitä, tieto käsiteltävästä aiheesta ei yksinkertaisesti riitä kuin muiden näkemysten toisteluun. Tykkään siis tiedemiesten, poliitikkojen, talousihmisten, nörttien, maanviljelijöiden, köyhien, vammaisten, pakolaisten, seikkailijoiden itse kirjoittamasta sisällöstä eniten.
Eli siis minun näkemyksen mukaan on hyvä kun lehdet ostavat kuvia ja juttuja toimitusten ulkopuolelta. Olen tätä kritiikkiä esittänyt aiemminkin, mutta nyt netin myötä olen huomannut miten vähän toimittajat toimittavat saamaansa aineistoa. Se ovat usein sanasta sanaan sama kuin alkuperäinen jonkun liikkeellelaskema lehdistötiedote. Yritystenkin tekstimainonta menee läpi näköjään aivan kevyesti, jos siihen sisältyy jokin yleistä mielenkiintoa sisältävä pikkupointti. Lähdekritiikki on käynyt aina vain huonommaksi ja kaikki toistelevat saman tiedotteen samasta näkökulmasta kuin muutkin, sanasta sanaan. Niin ei voida tietenkään sanoa etteikö huippujutut olisi yhtähyviä kuin ennenkin, mutta keskimääräinen taso on kyllä suoraan sanoen romahtanut.
- 59 percent of print journalists who won Pulitzer Prizes never studied journalism;
- 75 percent of broadcast journalists who won DuPont Awards never studied journalism;
- 58 percent of journalists awarded Nieman Fellowships never studied journalism, and;
- 51 percent of journalists awarded Knight Fellowships at Stanford University never studied journalism. (VIA Scoopt, former Washington Post reporter and Professor of Journalism, Betty Medsger's 2002 study about the knowledge and experience of many professional journalists)
