13.4.07

SAK 100 vuotta

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK täyttää huhtikuun 15. päivänä sata vuotta.

"SAK ja koko ammattiyhdistysliike rakensivat toisen maailmansodan jälkeen suomalaista hyvinvointivaltiota. Lapsilisäuudistus vuosina 1947-1948 oli aluksi osa palkkaratkaisua, mutta vahvisti lopulta kaikkien äitien taloudellista asemaa. Ammattiyhdistysliikkeen ajama työttömyyskassalain uudistus nosti korvauksia ja pidensi korvausaikaa vuoden 1961 alussa. Eläkelakeja uudistettiin yhteistyössä SAK:n ja STK:n kanssa 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa. Suomen eläkemalli täydentyi näin yleisillä lakisääteisillä ansioeläkkeillä, joita yksityiset vakuutuslaitokset rahastoivat ja hallinnoivat. Vuonna 1963 eduskunta hyväksyi ammattiyhdistysliikkeen pitkään ajaman sairasvakuutuslain.

Työajan lyhennys eteni asteittain. Viikkotyöaika oli lähes kaikilla aloilla vuonna 1959 korkeintaan 45-tuntinen ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 42-tuntinen. Vuoden 1960 vuosilomalaki takasi pysyvissä työsuhteissa oleville 18-24 päivän loman. SAK ja sen jäsenliitot ajoivat näyttävillä kampanjoilla työajan lyhennystä 1960-luvulla. Ammatilliset keskusjärjestöt ja STK sopivat kesäkuussa 1965 siirtymisestä 40-tuntiseen ja 5-päiväiseen työviikkoon vuoteen 1970 mennessä."

En ole edes SAK:n jäsen, mutta katson tarpeelliseksi muistuttaa asiasta nuoremmilleni kuten Koskelan Akseli räätäli Halmeelle:”Jos ne meitille ilman pakkoo jotakin antas, niin mikä olis estänyt meitin sitä jo saamasta moneen kertaan.” Akselin vastaus omaan kysymykseensä oli Pentinkulman punakaarti, jonka vastuullinen johtaja hänestä tuli. Akselin tunnuslauseeksi tuli ”irti porvareista”, kuten niin monelle tuhannelle muullekin työväenliikkeen jäsenelle ja kannattajalle.

Moni ottaa tänä päivänä nuo työväenliikkeen saavutukset itsestäänselvyytenä ja halveeraa ay-porukkaa änkyröiksi. Sitähän se ei ole. Nostan hattua ja sanon kiitos!


Toverit, paljon olemme maailmaa sadassa vuodessa kyenneet muuttamaan, mutta vielä on työ ratkaisevasti kesken. Täällä on psykohistorioitsija Juha Siltalan unelmia seuraavalle sadalle vuodelle (Palkkatyöläinen 3/2007). Minun tavoin hänkin toivoo varallisuuden uusjakoa ja uskoo että vastavoimaton kapitalismi jää lyhyeksi ajanjaksoksi historiassa. Väistämätön korjausliike on tulossa.

EDIT:
Niin, SAK:han on leimallisesti palkansaajien etujärjestö, joka ei välttämättä aja kovin aktiivisesti edes oman työttömänä olevan jäsenkuntansa etua.

Linkitys Kirsin blogissa käytyyn rinnakkaiskeskusteluun ja siteeraus SAK:n johtajan ja Kelan hallituksen puheenjohtajan Pertti Parmanteen haastattelusta.
"En näe
tarvetta uusia koko sosiaaliturvajärjestelmää.
– Jos täysremontilla
tarkoitetaan vähimmäisturvan
tuntuvaa nostoa, en kutsuisi
sitä täysremontiksi.
Parmanne arvioi, että
10-15 vuoden kuluttua
”Kelan tilkkutäkkiä” on
virtaviivaistettu.
Mutta kansalaispalkkaan
hän ei usko.
– Rahan saamiseen tulonsiirtona
täytyy aina olla jokin
sosiaalinen syy. Oma halu ja
ilmoitus eivät riitä."