Pages

10.4.07

Töihin vai vankilaan?

Vankilassa suurin osa ajasta vietetään 2 x 2.5 metrin sellissä.
Töissä puolestaan istut päivästa toiseen 1.5 x 2 metrin sermisolussa.

Vankilassa saat kolme ilmaista ateriaa päivässä.
Töissä on palkaton ruokatunti ja lounas on maksettava itse.

Vankilassa hyvällä käytöksellä voi saada lomaa.
Töissä sinut palkitaan hyvin suoritetusta työstä lisäämällä työtä.

Vankilassa vartija avaa ja sulkee ovet puolestasi.
Töissä täytyy kantaa avainkorttia ja avata ja sulkea ovet itse.

Vankilassa saa katsella televisiota ja pelata pelejä.
Töissä pelit ja television katselu voivat aiheuttaa potkut.

Vankilassa sinulle laitetaan kahleet, jos lähdet luvatta jonnekin.
Töissä sinut vain kahlitaan.

Vankilassa saat oman vessan.
Töissä et tiedä kenen jälkeen joudut vessaa käyttämään.

Vankilassa perhe ja ystävät voivat käydä tervehtimässä.
Töissä ei voi edes puhua perheestä ja ystävistä.

Vankilassa veronmaksajat hoitavat kaikki kulusi täysin.
Töissä maksat itse kaikki kulusi ja lisäksi palkastasi vähennetään veroja esim. vankiloiden ylläpitämiseksi.

Vankilassa kaipaat vapautta katsellen ristikoiden takaa ulos.
Töissä vain haluat pois etkä voi edes katsella ulos.

Vankilassa on vartijat, joita on usein sanottu sadistisiksi.
Töissä heitä kutsutaan päälliköiksi.

Näihin faktoihin perustuen kyllä menisin paljon mieluummin vankilaan kuin töihin! VIA Mankeli
************
  • Kirsilläkin oli juttua kuinka "pelätkööt, kunhan tottelevat" -mentaliteetti on edelleen melko yleinen suomalaisissa yrityksissä. Itsellä on kokemusta pomojen osalta yhdessä paikassa suoranaisesta vittuilusta ja toisessa taas oli vallalla sellainen yleinen syntipukki-kulttuuri (eli metsästettiin syyllistä epäonnistumisiin haukkumista varten, eikä ollut tarkoituskaan korjata rakenteita jotka johtivat niihin). Molemmissa toimi myös tuo vanha "hajota ja hallitse" -oppi jossa edessä puhuttiin yhtä ja selän takana toista, ja kaikille alaisille tietysti räätälöidyllä tavalla eri versiot. Oli niin vastenmielistä olla sellaisissa paikoissa duunissa että otin molemmista loparit. Onneksi sain sentään tehdä 20 vuotta duunia maailman parhaan esimiehen eli meidän faijan kanssa. Sellaista työparia ei toista tule, siksikin mun on niin vaikea sopeutua työelämään kun aloitin loistopaikassa ja sittemmin aikuisopiskeluista ja työkokemuksesta huolimatta työt ovat käyneet aina vain paskemmiksi. Ei kyllä paljon innosta tämä kuvio. No, tämänhetkinen duuni on onneksi henkisesti ihan okei eikä ole siinäkään mielessä kuormittavaa - pomossakaan ei ole mitään valittamista.
  • Vaalipuheissa hoitajien palkkojakin piti nostaa, mutta nyt päinvastoin puuhataankin kuntatyönantajan (pdf-esite kuntatyönantajan näkemyksistä asiasta) osalta heille palkatonta ruokataukoa eli työsuhteen ehtoja ollaan parantamisen sijasta huonontamassa :(
  • Evankelisluterilainen kirkkokin on minusta työnantajana osoittautunut melkoiseksi vellihousuksi kun jo vuonna 1986 alkanut naispappeus saa vieläkin aikaan naistyöntekijöiden kiusaamista työyhteisössä. Jollei näitä yhteistyökyvyttömiä miesasialiperimiehiä saada yli kahdessakymmenessä vuodessa kuriin terrorisoimasta yhteisöä, on henkilöjohtamisessa paljon vikaa ja kirkon syytä mennä itseensä että pitäisikö sen peräti jakautua näiden koulukuntien mukaisesti kahtia.