Älykkörillit halvat, pullonpohjaokulaarit kalliit
Ja niin sai taas Halo Efekti tuvan täydeltä realiteettiterapiaa tänään.
Olin tuolla aiemmin hehkuttanut oikein postauksellakin hintamielikuvaani nykyisestä rillien hintatilanteesta. Odottelin Specssavers-ketjun rantautumista Jyväskylään tarkoituksenani hankkia 19,- eurolla uudet okulaarit. Metsään meni tämä haave ja pahasti!
Ensikseen Specsavers ei sitten ole vieläkään saanut pykättyä tänne myymälää. Toisekseen on selvyyden vuoksi sanottava että tilanteeni tuskin olisi muuttunut olennaisesti vaikka olisikin, sillä...
...kolmanneksi minulta on jäänyt huomaamatta yksi tosiseikka, "perusyksiteholinssit". Siis että sellaiset ikkunalasinvahvuiset älykkölasit, joilla brändätään bimbosta hetkessä viisaannäköinen lukutoukka - ovat niitä halpoja laseja - sellaiset millä korjataan todellisia näköongelmia eivät olekaan halpoja vaan edelleen kalliita. Kun linssien vahvuudet lähentelevät opaskoira-astetta ei enää halpisrilliä löydykään. Ei edes pullonpohjanvahvuisina ohentamattomina ja käsittelemättöminä, niitä vain ei ole.
Vielä eilen uskoimme (kun en muistanut vanhojen rillien vahvuuksia) neiti myyjän kanssa että saisin kakkulat vähän toistasataa eurolla. Ja olisin saanutkin jos -6,00 diopterin vahvuus olisi riittänyt. Vaan eipäs sitten käytännössä onnistunutkaan, kun näköni vaatii niin paljon korjaamista ettei varastolinssit meinaa riittää.
- kokonaispaketin hinta onkin siis yhteensä 345,- euroa, josta
- kehysten osuus (-80%) on n. 25,- euroa,
- erittäin perusteellinen näöntarkastus ja silmänpaineiden mittaus 20,- euroa ja
- linssien osuus 300,- euroa.
Jeskamandeeraa!
Olin kuvitellut saavani joulupukilta saamallani 200,- eurolla uudet rillit ja tietokoneeseen ulkoisen kiintolevyn valokuville. Paskanmarjat! Uusiin rilleihin pitääkin joulupukin antaman pesämunan lisäksi uhrata vielä puolitoistasataa euroa lisää.
Uudet okulaarit menivät siis vasta tilaukseen, saan ne vasta ensi viikolla. Laittelen kuvat niistä esille sitten myöhemmin.
Silmäaseman henkilökunnan palvelu oli erittäin pätevää ja ystävällistä, sain asiantuntevat vastaukset lukemattomiin kysymyksiini. Optikkoreissuni kesti n. 1,5 tuntia - että voitte mielikuvituksessanne kuvitella millä perusteellisuudella kävimme asiaa läpi.
EDIT vähän myöhemmin: Mari Koo lisäsi tämän jutun referoituna Kulutusjuhlaan. Lukekaa myös mitä siellä sanotaan yleisemmin silmälasikaupan mainonnasta ja keskimääräisistä todellisista kuluttajahinnoista.No, ei mahda mitään. Seuraava aste lienee opaskoira (?), ellei sitten ikänäkö yllättäen kompensoi virhettä niin ettei tarvitse rillejä enää lainkaan. Sekin on teoriassa mahdollista.
Tämän kalliin reissun jälkeen tapasin Viherlandiassa kanssabloggaaja Lepiksen, joka oli Jyväskylässä käymässä. Mehän olemme IRL-kavereita vuosien takaa. Harrastimme puskannuuskintaa ja räiskytimme molemmat kameroillamme kuvia rutkasti varastoon, kun ulkona ei ole mitään kuvattavaa ja keli lähinnä kamala. Näitä siis näemme lisää jatkossa.
Lepiksen kädet ja kamera. Voit ihan käydä katsomassa ja toteamassa minkälainen juuri tästä nimenomaisesta kuvasta tuli.
11 comments:
(Vähän tarkensin)
Etpä saanut paljoakaan halvemmalla rillejä kuin oma ukkoni moniteholasinsa ihan perinteisestä Synsam-perheyrityksestä. Omat yksitehoni, jotka tekevät minusta älykön näköisen, sain satasella tästä vanhasta optikkoliikkeestämme. En kovin hevin lähde rynnistelemään mainosten jäljessä pitkin kyliä, sillä puskaradio on kertonut, että suunnilleen saman saan maksaa ns halpisketjuissa, ellen nyt sitten Viroon mene (siellä kai ovat vielä toistaiseksi halvempia).
Enpä saanut en.
Tämä on taas terveellinen muistutus mainonnan luomista harhoista. En yleensä edes lue mainoksia, nyt erehdyin lukemaan. Heti juksattiin - jatkossa en siis usko mainontaan senkään vertaa kuin ennen.
Pistin tästä kokemuksestasi ja aiheeseen liittyneestä uutisoinnista Kulutusjuhlaan.
Joo Mari, hyvä kun tämä fakta tulee muidenkin tietoisuuteen.
Tärkeätä asiaa tämä silmälaseista puhuminen! Olen ollut lasien käyttäjä 8-vuotiaasta ja en edes uskalla ajatella monetko lasit olen elämäni varrella joutunut hankkimaan. Näköni on nimittäin muuttunut varsinkin nuorena aikas nopeaan tahtiin niin, että linssit on ollut todellakin PAKKO vaihtaa.
Nykyään pyrin ostamaan uudet silmälasit (linssit+kehykset) n. kolmen vuoden välein. Rahaa olen tottunut varaamaan n. 500 euroa. Sillä saa superohuet linssit heijastamattomalla kalvolla mukavan näköisiin kehyksiin istutettuna. Mitkään tarjoukset eivät minulle ole tuoneet lohtua juuri sen vuoksi, että minulle ei todellakaan käy ne peruslinssit, joita löytyy varastosta. Ja niitähän ne tarjoukset aina koskee.
Tallinnasta en laseja ole vielä hankkinut mutta näköjään specsaversilla täytyy piipahtaa jos kehyksiä on siellä noin edullisesti :)
Nyt voin sitten ikävänä ihmisenä kertoa, että välttämättä ikänäkö ei tuo rikkautta rahapussiin silmälasiostoksille mentäessä. Minulle kävi nimittäin näin: Kun ei silmälihas enää jaksanut zuumata omin voimin lukuetäisyyttä, tarvittiin sitä tuplatehoa linssiin. Ei niin, että sinne alas olisi tullut plussaa, sieltä vaan vähennettiin miinusta. Puoli vuotta meni, enkä nähnyt enää eteen enkä taakse. Tarkastuksessa kävi ilmi, että yli 20 vuotta samalla tasolla pysynyttä miinustasoa piti molemmissa silmissä korjata -1 diopterin verran.
Tällä hetkellä tilanne tämä:
Katson linssien yläosalla kauas, alaosalla näen auton hallintalaitteet ja muuta semmoista "keskilähellä olevaa". Lehdet luen edelleen ilman laseja samoin kirjat. Tikut lasten sormista suurennuslasin avulla, ripsiväriä silmiin mieluiten suurentavan peilin kanssa.
Piilolinssien kanssa yhtä hemmetin shöytä, toista silmää alikorjataan, sen pitäisi katsoa lähelle, toisen kauas. MUKA! Mielenkiintoinen matka ikääntymiseen on alkanut. :D
@käpsä Joo, 500,- euroa saa varata jos ottaa uutuus/merkkikehykset ja kaikki mahdolliset käsittelyt yksitehoihin. Monitehot on vielä kalliimmat.
Mullakin on ollut rillit 12-vuotiaasta. Pidin nuorena aikuisena n. 10 vuoden periodin piilareita - mutta se lopahti kun kyyneltuotantoni väheni yhtäkkiä hormonaalisista syistä. Olen tullut siihen tulokseen että rillit eivät minua mitenkään rumenna. Ainoa kiusaava puoli on nuo huurtumiset kylmästä lämpimään tullessa, pisaroitumiset sateessa jne.
@krisu mullakin on alkanut tuo ikänäköisyys. Vielä pärjään päätetyössä ihan hyvin ilman korjausta (kun oman koneen ruudun saa säädettyä sopivammaksi ja käsivarren katselumitta on just hyvä. Käsitöissä alkaakin olla vaikeuksia. Esim. langan pujottaminen neulansilmään on aivan törkeän vaikeaa ja muutenkin käsitöitä on vaikea tehdä suorin käsin...
Hui, en uskalla ajatellakaan merkkikehyksiä... Ihan tavalliset riittää. Mutta linsseihin pelkästään menee tuo nelisensataa. Ja nyt sitten seuraaviin tulee kaksitehot ja lääkäri vielä ilokseni ilmoitti silmänpaineittenkin nousseen, eli tipoille joudun tulevaisuudessa. Kiukuttaa.
Silloin tällöin käytän vielä piilolaseja. Niiden kanssa on tietty ongelmana se, että en näe lähelle sitten ollenkaan! Pitäisi olla lukulasit...
Minäkään en muuten ole oikein osannut ajatella laseja mitenkään rumentavana tekijänä. Vaikka kieltämättä 70-80-luvun kehykset eivät olleet niitä siroimpia ja kauneimpia. Tuskin mahtuivat valokuvaan :D
Mikäs tässä kuitenkin on ollessa kun on näköä vielä jäljellä. Ja säästellessä vaikka kymppi kuussa silmälasirahastoon!
@käpsä Toihan onkin hyvä idea tuollainen silmälasirahasto.
Mulle vaan tuppaa käymään että aina ennen kuin saan ostettua mitään mihin olen säästänyt rahaa, tulee joku muu iso arkinen takapakki mihin rahasto on pakko uhrata, eikä usein riitäkään.
Olen esim. säästänyt rahaa läppäriin, mutta rahoille on aina ilmennyt muu PAKOLLINEN käyttö (auton tai kodin remontti, rillit tms) ennen kuin olen sitä saanut sitä läppäriä hankittua.
Tässä näkee sen uutisissakin usein mainitun termin "korvamerkittyä rahaa". Se menee kyllä varsin usein muuhun kuin mitä korvamerkki alkujaan osoitti.
Vaikka olen aika tyytyväinen minimalistiseen elämääni, likvidistä omasta rahasta on usein puute. :( No, mä olen tähän olotilaan jo tottunut. Jos olisin uraputki suuntautunut, rahaa olisi enemmän - mutta sitä oravanpyörää en vaan halua.
Surullisen totta muuten tuo kotioloissa (tai missä tahansa muuallakin) korvamerkityn rahan katoaminen... Taitaa minunkin pokarahastoni rahat mennä auton puskuriremppaan. Ehkä täytyy yrittää toisinpäin - lainata rahat ja maksaa sitten pikkuerissä takaisin. Jos vain joku antais lainaa ilman korkoa...
Tai jos joku vaikka lainais sen uraputken :)
Tämä ei ole aivan sarjakuvaa, taitaa olla ennemminkin sarja kuvausta. Hauskaa :)
Lähetä kommentti