28.6.09

Sunnuntaiklassikko, kaksi yhden-hitin-ihmettä

Ensiksi "Viikon piisi" sivupalkista, Barbi Benton - Ain't That Just The Way (1978).

Lukaisin netistä samalla että tämä kaunis lämminääninen entinen puputyttö toimii nykyään sisustussuunnittelijana. Palautui myös mieleen että tämähän on pätkä eräästä Sheriffi McCloudin jaksosta. Huomatkaa videolla Dennis Weaverin hillitty taustachillailu :)

Minulta on ollut jotenkin vuosia häviksissä osa siitä persoonasta, joka olen. Olen aina paremminkin suuntautunut tulevaisuuteen enkä paljon vanhoja vaivaudu kertailemaan, joten nyt näiden vanhojen musiikkitsipaleiden kautta löydän niitä muistoja, jotka tekivät minut minuksi.

Se mies, johon suomalaisena versiona Näinkö meille aina täällä käy -nimellä tunnettu biisi muistoissani liittyy, ei todellisuudessa todellakaan kunnostaunut tukemalla minua ja auttanut harjanteiden yli - vaan paremminkin vetämällä maton jalkojen alta :), mutta se on taivahan tosi että ilman häntä minusta ei olisi ikinä tullut näin vahvaa eikä minulla olisi sitä kaikkein tärkeintä asiaa maailmassani. Ja samalla hän tuli hoitaneeksi niin ettei minusta tullut mitään oman elämäni statistia.
Heh, hän käytti samaa metodia kuin toinen tärkeä henkilö, isäni, opettaessaan minut uimaan, vei syväpalloille Jyväskylän Tuomiojärven uimarannalla ja sanoi "ui rantaan"... Ain't That Just The Way? :P

Sääli sinänsä että niin olennainen ja tärkeä (jälkikäteen ajatellen) ihminen, jäi niin vieraaksi ja se on asia johon on myöhäistä enää palata. Senkin opetuksen hän antoi aikoinaan, että yhtenä hetkenä olemme tässä ja sitten vaan yksi päivä meitä ei enää ole.

Josta pääsemmekin aasinsillan kautta tällä viikolla menehtyneeseen Michael Jacksoniin, jota en aio soittaa täällä koskaan. Onneksi Lepis ei laittanut hänen tuotantoaan teemaksi!

Ja sitten pitkien löpinöiden jälkeen se itse varsinainen tämänkertainen sunnuntaiklassikko vuodelta 1982. Esittäjänä toinen yhden-hitin-ihme, tunisialaissyntyinen F.R.David ja piisi Words. Kipalehan on sellainen keskitempoinen balladirenkutus (joka kaiketi tunnetaan paremmin Modern Talkingin coverina), mutta Words on varsinainen korvamato ja alkaa soimaan päässä vielä vuosikymmenien kuluttuakin. Testatkaapa! Veikkaan että vähintään viikon tämä pyrkii esiin kaiken Michael Jackson muistelun keskeltäkin :)

P.S. Huomatkaa lentäjänlasit ja valkoinen Fender Stratocaster :)