Ystävyydestä
Vaihdettu sivupalkkiin viikon piisi vuodelta 1971, YOU'VE GOT A FRIEND - JAMES TAYLOR & CAROL KING
Olen tässä lomaillessani miettinyt ihmisiä - samalla kun olen suostunut tapaamaan vain vanhempiani. Tulin siihen tulokseen että rajoittunut sosiaalisuuteni alkaa olla jo aika erakkomaista, mietin olenko sellainen alkujaan vai onko se paskojen kokemusten pohjalta kehitetty suojamuuri. Siis tämä pohdinta ei tietenkään koske Kissamauta ja Lepistä, ei syytä huoleen ja viihdyn vallan mainiosti itsekseni, näin kissojen kesken.
Kyllä se, kenellä on tällainen ystävä mistä tässä lauletaan, on tavallaan lottovoittaja. Mutta "happamia", sanoi kettu... ;D
5 comments:
Elä välitä. Et ole erakkonakaan ihan yksin ;-) Meitä on monia ja monenlaisista syistä. Sosiaalisuuttahan on tämä nettisosiaalisuuskin ja onhan sinulla tuota karvaista perhettä ;-) Pääasia kai on, että on edes joku, silloin kun toista ihmistä kovasti kaipaa. Ei se määrä, vaan laatu..
Tulossa. Lähipäivinä.
Vähän samoja ratoja ovat ajatukseni kulkeneet viime vuosina. Aina ei jaksa ihmisiä (läheiset on eri asia, of course)yhteydenpito tuntuu niin kovin turhauttavalta ja pettymykset kumuloituvat. Vaikka ystävät ja tuttavat ovat ihania, vuosien mittaan jutut alkavat toistaa itseään.
Mielestäni ystävyys on vuorovaikutusta henkisellä tasolla. Pitää myös saada sen sijaan että annat koko ajan itsestäsi! Tämä voi kuullostaa liian vaativalta, mutta se lie totta ja luonnollista: iän myötä punnitsee myös ystävyyttä eri mittareilla kuin nuorempana.
Ihminen on perimmiltään "sosiaalinen eläin", eletty elämä kokemuksineen tekee kuitenkin tepposia ja muovaa meistä sellaisia kun nyt olemme, jokainen omanlaisiamme kokemustemme summia.
Tämän hetkiset tuntemuksesi tuntuvat tutuilta myös koska olen itse sulkenut puhelimeni muilta kuin ihan läheisimmiltäni, sukulaisilta. Tällä hetkellä en jaksa olla sosiaalinen eikä minulla ole liikoja sympatioitakaan varastossa.
Leppoisaa viikonloppua!
Maailmalle vaan, vaan minne menis sitten? Erakkoja on muutkin, et ole ainoa. Hyvä seura on tosin parasta mitä voi olla. Särkynyt sydän on lempikukkani.
Niin en ole ainoa erakko ja rajoittuneesti sosiaalinen, moni on. Enkä ole sellainen äreä ja hiljainen erakko vaan en vaan lähde hakeutumaan muiden seuraan. Jos joku tulee puhumaan mulle olen ihan luonteva.
Minne sitä sitten edes menisi, tosiaan? Kissamau käy konserteissa, mutta ei nyt ihan kamalasti nappaa sekään.
Lähetä kommentti