

Pihlajat (Sorbus) on kasvisuku, johon kuuluu 100–200 lajia. Pihlajat kuuluvat ruusukasvien heimoon (Rosaceae) ja ovat varsin läheistä sukua orapihlajille (Crataegus) ja omenapuille (Malus). Joskus myös aronioita (Aronia) on kutsuttu mustiksi pihlajiksi.
Pihlajan haltija Rauni, Ryömikkä tai Röönikkä.
Agricolan mainitsemat suomalaiset muinaisjumalat ovat lyhyesti luetellen seuraavat (lähde):
- Ahti (tavallisesti "meren Ahti" tai "veden Ahti"), vedenhaltija, suomalaisten Neptunus, esiintyy hämäläisten kalastajien jumalolentona.
- Hittavainen (oikeastaan Huittavainen, so. Pyhä Hubertus), metsästyksen suojeluspyhimys.
- Ilmarinen (ilman jumala), Agricolalla erityisesti merenkulun haltia.
- Kalevan poika, sankarin, ei jumalan nimi; kuviteltu jättiläisvoimaiseksi olennoksi, joka pystyy niittämään suunnattoman niityn tai kaatamaan suuren metsän.
- Kapeet, kuunpimennyksen aiheuttajat, kuun syöjät.
- Kekri, hedelmällisyyttä edistävä olento, jota palvottiin marraskuun alussa.
- Kratti (ruots. kratt, muin. isl. shratt), aarrekätköjen haltia, jonka kuultiin nauravan yöllä.
- Köndös, "köntys", nimen johto epäselvä.
- Liekkiö, (ruots. lyktman, lyktgubbe), virvatulen henki, puiden ja kasvien suojelija.
- Marras, kuoleman attribuutti.
- Menninkäiset, vainajat.
- Nyrkäs (Pyhä Jyrki, so. Georg), metsästyksen jumala, sama kuin metsänhaltija Nyyrikki.
- Pellon Pekko (Pyhä Pietari), ohrankasvun suojelija.
- Rakhoi (rahka, "rahko"), kuunpilkkujen aiheuttaja.
- Rauni (Ryömikkä, Röönikkä, lap. Raudna, isl. reynir, ruots. rönn), pihlajanhaltija, ukkosen jumalan vaimo.
- Rongoteus (Runkoteivas, Runkateivas, Rukotivo Äijän poika), kenties jokin paikallispyhimys, joka esiintyy rukiin suojelijana.
- Tapio, metsä-personoituma, metsänjumala.
- Tonttu (ruots. tomte), kodinhaltija.
- Tursas 1. Turilas (turisas, tursas, tursa), vedenhaltija, merihirviö, paha olento, noita-akka.
- Ukko, ukkosen jumala, jolle uhrattiin olutta kevätkylvöjen aikaan sateen hankkimiseksi.
- Veden emä, vedenhaltiatar.
- Vironkannos 1. Virakannais, "Virokannus karjalainen", paikallispyhimys, josta tullut kauran tai kaurahalmeen kaitsija.
- Ägräs (Pyhä Ägräs, Pyhä Greus, so. Pyhä Gregorius), etupäässä juurikasvien suojelija.
- Äinemöinen (Väinämöinen), esiintyy vedenjumalana, inhimillinen sankari ja virsiseppä.
En tiärä mikä se on..
ReplyDeleteRauni, Ryömikkä, Röönikkä, pihlajanhaltija, ukkosen jumalan vaimo.
ReplyDeleteNo en minäkään tiedä miltä se näyttää, herraparatkoon! :D
Ihana lista, kiitos!
ReplyDeleteAikuisella iällä on todella harmittanut muinainen kouluopetus! Ahti,Tapio ja Ukko oli kai pakko mainita, mutta muista ei sitten puhuttukaan. Minun kouluaikanani Kalevalastakaan ei luettu kuin pieniä pätkiä. Syyn kai voi arvata.
Sen sijaan kyllä opeteltiin kreikkalaiset, roomalaiset ja viikinkien jumalat.
Jälkeenpäin ajatellen en hiukkaakaan ihmettele miksi historia oli suosikkioppiaineitteni listan häntäpäässä :(
Leena, eikö olekin ihana lista! Sattui eilen yllättäen eteen kun guuglailin randomilla pihlajaan liittyviä juttuja.
ReplyDeleteIhan samaa mä ihmettelen, Suomen omaa perinteistä kulttuuria ei opeteta, mutta mulle kyllä tankattiin koulussa 70-luvulla muuta uskontoon liittyvää niin paljon että havaitsin jo noin 10-vuotiaana että eihän tässä löpinässä ole päätä eikä häntää :D
Minä olen pihlajien suuri ystävä. Pihasta on pikkuhiljaa poistuneet melkein kaikki muut. :) Mutta taitaa Ryömikkä puuttua naapurin pihlajasta, kun myyrät ovat nakertaneet sen juuret niin, että taitaa raukka kaatua syystuulien avustuksella.
ReplyDeleteOuti, minäkin tykkään pihlajasta ja säästän niitä, mun pajut ja lepät saa lähteä.
ReplyDeleteJotenkin ihastuin ihan aluksi omassa pihassani (kun en vielä edes omistanut sitä) noihin pihlajiin mitä yläpihalla on, muodostaen kehän pihan ympärille. Pyhät pihlajat.