Pages

21.9.09

Elokuvamaanantai, "hupihetki hymyä höplään"

Kuudennen Elokuvamaanantain teemana on muistella hauskoja elokuvakokemuksia.

On sitä tullut rätkätettyä monien Nuija ja tosinuija -tyyppisten pierufarssien äärellä, mitäpä sitä kieltämäänkään...mutta esitellään nyt aika erilainen elokuva, joka on lähinnä satiiria ja mustaa farssia:
  • Stanley Kubrickin Dr. Strangelove or: How I Learned to Stop Worrying and Love the Bomb (1964) eli suomeksi Tohtori Outolempi eli: kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia.
Peter Sellers tekee merkillisessä elokuvassa kolmoisroolin, joista kiehtovin on juuri pyörätuolissa istuva tohtori Merkwürdigliebe, vahvalla saksalaisella aksentilla puhuva ja mielipuolelta vaikuttava entinen natsitiedemies, jonka oikea käsi tekee tahdottomia liikkeitä, kuten nousee Hitler-tervehdykseen tai yrittää kuristaa isäntänsä.

Erityisesti minua huvittaa tässä kohtauksessa miesten asenne kun selviää että ydinasetuhon jälkeen on naisia kymmenen yhtä miestä kohti ja mihin toimenpiteissin se sitten johtaa ja kuinka tohtori Outolemmelle käy kohtauksen lopussa :)



P.S. Itseassa tämä ei ole hauskin elokuva suinkaan mitä olen nähnyt. En laajamittaisista etsinnöistäni huolimatta onnistunut löytämään sitä, enkä edes muista sen nimeä. Täytyy pyytää Kissamaun apua. Muistatko sen Arsenio Hallin(?) elokuvan jossa mies jää yksin huoneeseen ja alkaa itseään ruokkiva kaoottinen vahinkojen ketju? Eli siis muistan sen kohtauksen vuosikymmenien takaa, vaikken muista edes elokuvan nimeä =D

LÖYTYI!!!!!! Se on tämä! Mondo Condo