Kuva voi olla onnistunut niin monella tavalla.
Tässäkään ei ole montaakaan tarkkaa kohtaa mutta silti se onnistui tavoittamaan kuvaajan tunnelman ihan vallan mainiosti. Vähän on elämässäkin focus hukassa, että siinäkin mielessä nappi osuma - mutta valoa kohti, kuin yökkönen, mennään...
No, nyt on taas vähän "paha mieli yhdestä ihmiseen liittyvästä pettymyksestä", mutta toisaaltahan on ihan hyvä että tuntemukset ei ole turtuneet - olisihan se sääli olla pelkkä tyhjä kuorikaan.
Eikä se ihminen ollut minulle mitenkään ilkeä tai tyly, mutta jostakin tämä haikeus ja levottomuus vaan ilmaantuivat ja jäin niihin vellomaan.
...mutta niinkuin Sannimaarit Twitterissä sanoi
RT @sannimaarit ...Those in pain and sorrow, remember that joy is like doubled when it finally comes.
