30.8.10

Erikoisosasto Elomaasta radiossa!!!

Note-to-self

Radio-opas | Ohjelmaopas | yle.fi










Muistan talvisodan.

YLE Puhe 13.50 - 14.00 Yrjö Valkeapää Lopelta kertoo.
Tänään kuuntelin ohjelman.
  • Yrjö Valkeapää on ollut samassa vapaaehtoisista koostuneessa Erikoisosasto Elomaassa kuin Vilho, isoisäni. Vilho toimi tulkkina ja lähettinä.



Hän muisteli Talvisotaa ja kertoi mm. että he olivat olleet Siiran Motin vartioinnissa.
18.12.1939










Itä-Karjala



  • IV Armeijakunta
13. D:n alueella Taisteluosasto Neito ei jatka hyökkäystään Ruhtinaanmäen suuntaan joukkojen väsymyksen vuoksi.
Ryhmä Oinaan pataljoonat I/JR 37 ja I/JR 38 ovat Juttuselän pohjoispuolella.
Edellisenä päivänä Syskyjärvelle saapunut I/JR 36 hyökkää Ruhtinaanmäelle kohti kunnalliskotia ja kansakoulun maastoa. Tien itäpuolitse tapahtuva hyökkäys pysähtyy klo 15.00 mennessä NL:n JR 208 tuleen, jota panssarivaunut tukevat. I/JR 36 alkaa siirtyä kunnalliskodin koillispuolelta Valkialammelle Taisteluosasto Autin (kuuluu Taisteluosasto Neitoon) yhteyteen.
Kun NL:n 168. D oli 16.12 vallannut osan IV AK:n puolustusasemista Kitilässä ja vahvennettu II/JR 37 oli saanut vaivoin pysäytettyä neuvostodivisioonan etenemisen Kitilänjoen varteen, muodostaa IV AKE Laatokan ja Ruokojärven välillä taistelevista joukoista Rantalohkon, joka toimii suoraan AKE:n alaisuudessa. Tehtäväksi Rantalohkolle annetaan vallata takaisin puolustusasemien menetetyt osat pitää ne. Rantalohkon komentajaksi tulee eversti M. Olkkonen (JR 38:n komentaja). Olkkoselle alistetaan II/JR 37 (kom. kapt. I. Tuominen), Kollaalta saapunut II/JR 35 (kom. kapt. J. Jauhiainen), osia Er.P 8:sta, 13. D:n täydennysyksiköistä muodostettu Osasto Sutinen, yksi erillinen täydennyskomppania,
Rakennuspataljoona 4:stä muodostettu Osasto Elomaa, II/KTR 13 (kom. kapt. E. Hartikainen) ja pioneerikomppania.
IV AKE toteaa vastahyökkäyksen kohti Ruhtinaanmäkeä epäonnistuneen. 18.–19. päivän välisenä yönä AKE määrää joukot siirtymään puolustukseen (joukot ja johtajat ovat tässä vaiheessa äärimmäisen väsyneitä ja päivän taisteluista ei asiakirjojen perusteella ole saatavana selvää kuvaa). Kuitenkin nämä hyökkäykset pakottavat Neuvostoliiton vetämään Ruhtinaanmäen pohjoispuolelle edenneet joukkonsa pois alueelta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kenttätykistörykmentti_13_(talvisota)
Kenttätykistörykmentti 13 eli KTR 13 perustettiin YH:n julistamisen myötä 14. lokakuuta 1939 alkaenKuopiossa ja Mikkelissä. KTR 13 kuului eversti Hannu Hannukselan komentamaan 13.Divisioonaan.
KTR 13 keskitettiin 20.-23.10.1939 välisenä aikana Impilahti-Leppäsyrjä-Leppäsilta -alueelle Laatokan Karjalaan IV Armeijakunnan alueen eteläosaan.


  • Vilho asui ennen sodan alkamista perheineen Impilahdella ja Suojärvellä oli saattamassa perhettään evakkomatkalle Suojärven asemalla (muistelee tuollon 5-vuotias isäni)
Talvisodan aikana 13. divisioonan joukot kuuluivat kolmen eniten tappiota kärsineen divisioonan joukkoon noin 1 170 kaatuneellaan, noin 160 kadonneellaan ja noin 3 160 haavoittuneellaan (kokonaistappiot siis hieman vajaa 4 490 miestä). Divisioonan korkeahkot tappioluvut johtuivat osaltaan Laatokan Karjalassa käytyjen sotatoimien ajoittaisesta hyökkäyksellisestä luonteesta.

Lisäksi:
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=1258 <- kirja-arvostelu Gordijenko, Anatoli: Kuoleman divisioona. Kääntänyt Eero Balk. Gummerus, 2003. 263 sivua.


http://fi.wikipedia.org/wiki/Einar_Schadewitz
Mannerheim ristin ritari muisti Vilhon ja lähetti tälle terveisensä kun isäni oli asepalveluksessa Haminassa.
Tokareff jolla Vilhon leipälaukusta ammuttiin olkain poikki kainalossa. Tähän liittyy käsirysy, varmistimen liike ja sotamuisto.