Michael: Stanley, see this? This is this. This ain't something else. This is this. From now on, you're on your own.Otan nyt pikkuisen erilainen lähestymistavan Sunnuntaiklassikoihin...
Monihan saattaa miettiä joskus mitä musiikkia oman elämän soundtrackilta löytyisi.
Katsoin pitkästä aikaa Michael Ciminon Oscar-voittajan Kauriinmetsästäjä elokuvan (1978, ensi ilta Suomessa lokakuussa 1979) ja tästä Vietnamiin lähtöä edeltäneestä baarikohtauksesta soundtrack tuli mieleeni. Mehän kykenemme vähän yllytettyinä ilman laulutaitoa hoilaamaan mukana esim. jonkun bändin koko tuotannon tai korvissamme soi joku taustamusiikki.
En panisi lainkaan pahakseni jos elämästäni tehtävän elokuvan johtoteemana olisi juuri Stanley Myersin Cavatina (1970), Kauriinmetsästäjän teema.
"Cavatina" is a classical guitar piece by Stanley Myers and is most famous as the theme from The Deer Hunter.
The piece had been recorded by classical guitarist John Williams, long before the film that made it famous. It had originally been written for piano but at Williams' invitation, Myers re-wrote it for guitar and expanded it. After this transformation, it was first used for the film, The Walking Stick (1970). In 1973, Cleo Laine wrote lyrics and recorded the song as "He Was Beautiful" accompanied by John Williams.
Following the release of The Deer Hunter in 1978, Williams' instrumental version of "Cavatina" became a UK Top 20 hit. Two other versions also made the Top 20 the same year - another instrumental recording by The Shadows, with an electric guitar played by Hank Marvin (#9 in the UK singles charts); and a vocal version (using Cleo Laine's lyrics) by Iris Williams.
Fuckin' A.
***
Sivupalkin Viikon piisinä täysin poikkeuksellisesti lempimusiikkiani tästä päivästä
Viikon piisi - Greenday - 21 Guns
Tämä jos mikään on klassikko, kaunista!
ReplyDeleteKaunis, siitä onkin aikaa, kun kuulin tämän viimeksi.
ReplyDeleteAri ja Susu, tämän kauniimmaksi minusta on aika mahdoton päästä menemättä ylimakeaksi.
ReplyDeleteHieno musiikki, hieno elokuva, hieno valinta.
ReplyDeleteTätähän kuulee useibn. Hyytävän kaunista. Leffa nähty aikoja sitten, ei osata paikallistaa musaa, mutta ehkä hienon leffan saa aavikollekin katseluun?
ReplyDeleteKiitos seesteisistä sunnuntain hetkistä!
Jostain ilmestyi ylimääräinen 'b', usein meillä alikirjoittaa. Huh-hei ekstra 'b'.
ReplyDeleteTuima, kiitos, tykkään itsekin elokuvasta. Muistinkin että se on hyvä, mutta nyt hiljattain katsoessani tajusin että se tosiaan on mestariteos
ReplyDeleteTimbut, sanoit että ette osaa paikallistaa musaa - se on siis brittiläisen Stanley Myersin (1930-1993) sävellys vuodelta 1970
Siis ei tunnistettu missä kohtaa leffaa tää Cavatina soi (seesteiset kotikulmat)? Leffahetkestä toki aikaa, aikaa ja aikaa. Selkäpiitä karmivan hieno kontrasti arkisen kotoelämän ja sodan kauhujen välillä, vai?
ReplyDeleteAah, timbut, se tulee opening creditsien aikana http://www.youtube.com/watch?v=C-5gVWzzhs8 ja lopussa http://www.youtube.com/watch?v=7Iqe1eYd7ds
ReplyDeleteKlassikko, klassikko. Sen tietää siitäkin, että biisin on kuullut soivan tv-mainoksessa. Kuinkahan monessa tässä tapauksessa? Ja tietysti elokuvakin on klassikko.
ReplyDeleteTommi, sanoit ruman sanan. Jumaliste että mä inhoan hienojen piisien raiskausta mainonnassa. kirjoittaisivat pimpelipompelinsa kutakin mainosta varten erikseen. Tuhannet laulut on tehty halvoiksi huoriksi mainosmusiikkina. Yäk!
ReplyDeleteEn sentään väittänyt, että mainosten musiikkina biisit olisivat hieno asia...
ReplyDeleteTommi, juu et väittänytkään. Tosin vaikka inhoan sitä, niin SAATTAAHAN se nostaa esiin jonkun unholaan joutuneen helmen äkilliseen fokukseen, mutta en silti oikein lämpene kaupallisen tiedotuksen sanomalle - osta,osta,osta
ReplyDelete