Tykkään tällaisista kuvista ihmisistä missä kuvaaja ensin istuu kameran kanssa sivussa ja on näpsivinään kuvia paparazzimaisesti kun kuvattava esim. keskustelee jonkun kanssa tai puuhailee omiaan kunnes hän unohtaa kokonaan kameran ja on rentoutunut ja jatkaa elämäänsä. Tai kuvaaja voi itse jutella kuvattavalle, näpsien keskustelun lomassa kuvia.
Kuvan rajauksen ulkopuolella on ihmisiä joiden kanssa isä juttelee ja elehtii käsillään.
Hyvin hänet tunnistaa isäksesi.
ReplyDeleteMinä en ole koskaan ottanut isästäni yhtään kuvaa...
Una, olen todella isän näköinen tyttö.
ReplyDeleteMinulla on paljon kuvia isästä ja äitistä, mutta suurin osa on yksityisiä mitä en julkaise.
Luonnollisen näköinen kuva tulee tuollaisella menetelmällä, ei siinä poseerata:)
ReplyDeleteTapsu, juu, se just on idea - ei pönötystä vaan elävä ihminen.
ReplyDeleteTykkään tämän kuvan aitoudesta.
ReplyDeleteKiitos, Noora. Aito ihminen ja loistava isä.
ReplyDeleteIsä on juuri kertomasa Sinulle jotakin
ReplyDeletePappilan mummo, ei minulle (kun ei ole katsekontaktia kameraan) vaan hän katsoo kuvasta ulos jotain muuta. Katsekontakti kuvissa on mielestäni yliarvostettu tavoite, kyse ei ole sen välttämisestä vaan että kuvattava keskittyy muuhun.
ReplyDeleteSiinä kuva niinkuin kymppi ja +, tunnelma välittyy heti kun kuvan näkee.
ReplyDeleteKiitos unelmikko, meillä on aina hyvä tunnelma keskenämme ja näämme usein.
ReplyDeleteIsän tytön kuvaama isä! Hieno otos!
ReplyDeleteKiitos, savisuti. Hieno on isäkin :D
ReplyDeleteUusi Jyväskylän Taiteilijaseuran puheenjohtaja Pekka Suomäki on valokuvaajana juuri sellainen, joka osaa tehdä itsensä näkymättömäksi. Siksi hänen kuvattavansa ovat sekä työssä että vapaalla vailla minkäänlaista esittämistä.
ReplyDeleteIisi
Iisi, kiitos kommentista. Sellaista kuvaajaa juuri arvostan. Kun on kotikaupungin miehiä, niin täytyypä pitää näyttelyitä silmällä.
ReplyDeleteKuvasi kertoo paljon henkilöstä. Luonnollisuus viehättää, tekee mieli kysyä kuvalta, että mitä, mitä juuri sanoit!
ReplyDeleteHieno kuva tosiaan. Muuten sellaista kysyisin, että kysytkö aina voiko kuvan julkistaa. Ihan vain mielenkiinnosta.
ReplyDeleteHieno kuva, hyvä isä:)
ReplyDeleteMinäkään en innostu poseerauksista tai asetelluista studiokuvista. Parasta on aito ihminen ja yritän itsekin saada kuvia juuri vastaavista hetkistä.
ReplyDeleteHyvä periaate kuvaukseen, joka toimii tässäkin.
kiirepakolainen, kuvan kohde on siksikin erityisen rento että on kotonaan
ReplyDeletePekka Aalto, periaatteessa kysyn, mutta en joka kuvasta erikseen vaan jos ihminen on kerran antanut luvan minulle, voin erityistä varovaisuutta käyttäen valkata tulevista kuvistakin sellaisia minkä julkaisusta kohde ei pahastu.
Inkivääri, iskä on hyvä, kuva onnistunut
b. poseerauskin on joskus ihan ok, mutta paras on luonnollinen ja vailla pönötystä
Ok. Niin minäkin teen. Kunhan kysyin.
ReplyDeleteIhan kuin katsoisi profiilikuvaasi ja juttelisi sinulle. Muotokuvaus on vaikeaa, hienosti olet onnistunut.
ReplyDeletePekka Aalto, meillä nettikuvaajilla varmaan aika yleinen tapa - tosin kuvaan paljon itseäni niin ei tule sanomista oikeuksista :D
ReplyDeletetanssiva harmaa pantteri, no niinpäs onkin nyt. Tosin kuva lähtee valumaan alemmas kun laitan uusia postauksia.
Miellyttävän näköinen mies.
ReplyDeleteTiina Linkama, hän onkin harmaantunut herrasmies ja mukava tyyppi.
ReplyDeleteTerveisiä tutulle miehelle!
ReplyDeleteLepis, Kissamaun kanssa kerrotaan kun mennään sinne juhlimaan
ReplyDeleteMukava kuva. Hyvä hetki otettu talteen!
ReplyDeleteKiitos Maru, arjessa on usein mukavia hetkia mitkä on hyvä ottaa talteen. Monasti kuvataan vain juhlahetkien pönötyskuvat muistojen albumiin :)
ReplyDelete