26.4.07

Sosiaalista mediaa on harrastettu

...[jatko-osa] Jatkan siis vielä Tuija Aallon blogikirjoituksen innoittamana.
"Millaisiin verkkoyhteisöihin olet jäänyt koukkuun tai kokenut kiinnostaviksi / tarpeellisiksi? Miksi jotkut verkkoyhteisöt puhuttelevat enemmän kuin toiset? Mättääkö homma teknisesti, eikö tyyli tai teema puhuttele vai mitä?"
Ensimmäinen tietokone meille tuli kotiin joskus 1995 tai 1996. Aluksi en ollut suuntautunut verkkoon ollenkaan - käytin konetta offline, mutta vuosituhannen vaihteen tiimoilla kiinteähintaisen laajakaistan ansiosta pääsin minäkin sitten viimein soluttautumaan intterveppiin. Ensin ammattikorkeakoulun koneilla ja sitten sain sen kotiakin hommattua.

Verkkoyhteisö tutustuminen alkoi Valokuva.net-foorumilla harrastuksen puitteissa. Arvelin että se olisi opettavaista. Se oli opettavaista sekä foorumisosiaalisuuden että valokuvauksen kantilta. Viihdyin siellä niin kauan kuin palvelu oli pystyssä. Laittelin sinne tuhansia kommentteja ja osallistuin ihan ahkerasti keskusteluun.

Sitten Valokuva.netin aikainen keskustelukaverini, kysyi olenko tutustunut Kameralaukkuun. No, sitten minä menin sinne.

Innostusta valokuvafoorumeihin kesti vuoteen 2005, jonka jälkeen siirryin blogialustalle. Minulla oli ollut tiiviistipäivittyvät valokuvapainotteiset kotisivut alkeellisella kommentointimahdollisuudella jo vuodesta 2002, bloggaus oli siinä mielessä suoraa jatkumoa. Edelleen pidän valokuvabloggaajia (tai bloggaajia joilla on kamera) tärkeimpänä "yhteisönäni" oikeiden livekavereideni ja Kissamaun ohella.

Vuosien varrella olen kokeillut satoja ellei jopa tuhansia erilaisia onlinepalveluita. Ei niinkään sosiaalisessa mielessä, vaan sellaisesta tietoliikenne-tradenomin tietotekniikkauteliaisuudesta. Yleensä en niistä ihmeemmin innostu, mutta Flickr on kiva. Sinne olen ladannut ilmaiskiintiön täyteen kuvia, ja verkostoitunut muiden käyttäjien kanssa ahkerasti. Seassa on loistavia valokuvaajia ympäri maailmaa, jotka heittelevät mukavia kommentteja kuka mistäkin.

Mulla on tässä sosiaalisessa puolessa synnynnäisesti vakavia puutteita. Kun seurallisuutta jaettiin, en tainnut olla paikalla. Silti olen verkossa huomattavasti sosiaalisempi kuin reaalissa.

Wikeihin en ole osallistunut muuta kuin lukemalla. Muutamia nettiradioita olen kokeillut, kerkesin jopa liittyä muutamaan yhteisöön LastFM:ssä. Tuottamani sisältö on lähinnä blogeissani. Koska en kuvaa liikkuvaa kuvaa (vielä), en ole ladannut mitään omaa tuotantoa videopalveluihin. Niissä olen vain ohikulkijakäyttäjä. Olen kokeillut valtavia määriä erilaisia ilmaisia blogisoftia, jotka joudun kuitenkin ajanpuutteessa hylkäämään. Olen nyt päätynyt Bloggeriin. Foorumiläpätys on jäänyt kokonaan. Yritän kuitenkin jaksamisen ja ehtimisen puitteissa pitää yllä jonkinlaista tahtia nettikavereiden blogien kommentoinnissa.

Niin ja pikaviestiohjelmia olen käyttänyt koko 2000 luvun, mutta vasta aivan hiljattain siirryin Messengeriin. Nyt on sitten helppo pitää yhteyttä suvun ruotsalais-japanilaiseen haaraankin.

Siis mikä on koukuttanut? Suomalaisten ylläpitämät blogit ehdottomasti. Luen ja siteeraan kyllä muunmaalaisiakin (runsaasti), mutta en juuri koskaan kommentoi.

Tekniikkahommat kypsyttävät nopeasti, jos homma ei toimi. Kun toinen palvelu on klikkauksen päässä - niin kynnys häipyä on matalalla.

Siinäpä vähän minun henkilöhistoriikkia sosiaalisen webin tiimoilta. Niin, ja sellainen ihan selkeesti teineille suunnattu palvelu ei yleensä meikäläsitä viehätä.