Lauantaiaamu valkeni kirkkaana. Toivottavasti kerkeän kuvaamaan enemmänkin tänään.
Ympäristökasvatus Keski-Suomessa, Piispala - Vinkkejä opetukseen
Työkalut käyttöön - Vinkkejä opetukseen
Netistä löytyy paljon vinkkejä ja aineistoja ympäristökasvatukseen koululaisille ja muille asioista kiinnostuneille. Tuolla on lauantaipäivän ratoksi melkoinen linkkilista sivustoille, joiden aiheena on kestävä kehitys, kulttuuriympäristöt, luonto, kestävä kulutus, kierrätys ja ilmaston muutos.
Tehtävä konfiskoitu suoraan Ketoneilikka ja kivijalka -opetuspaketista.
Tehtävän tarkoituksena on auttaa hahmottamaan sitä, miten kulttuuriympäristö on jatkuvassa muu-toksen tilassa ja miten oma toimintamme siihen vaikuttaa.
Oppilas toteuttaa tehtävän seuraavasti: a) Haastatellaan isovanhempia tai muita vanhoja ihmisiä. Tavoitteena on saada selville, millainen oli heidän nuoruutensa kulttuuriympäristö ja miten he muistavat siinä tapahtuneet muutokset. Nauhoitetaan vastaukset tai kirjoitetaan ne ylös. Haastateltavaa voidaan myös pyytää esittelemään vanhoja valokuvia.
Haastattelukysymyksiä:
- Millainen nuoruutesi asuinympäristö oli ja missä se sijaitsi?
- Millainen oli maisema?
- Minkälaisia rakennuksia siellä oli?
- Kuinka pitkä matka oli kauppaan, entäpä kaupunkiin? Miten sinne kuljettiin?
- Millaisissa paikoissa vapaa-aikaa vietettiin?
- Miten kyseinen ympäristö on muuttunut?
- Mikä on säilynyt ennallaan?
- Millaisia olivat uudet rakennukset?
- Millä tavalla koit muutoksen?
- Millaisena koet nykyisen asuinympäristösi?
Kesken. Vastauskin (myös isän ja äidin) on tulossa =D
Omat:
- Millainen nuoruutesi asuinympäristö oli ja missä se sijaitsi?
- Lapsuuteni koti sijaitsi Jyväskylän Tourulassa, mansardikattoinen usean perheen puutalo, jossa oli piharakennuksissa sauna ja ulkovessa ja toisessa ulkorakennuksessa sauna ja pesutupa. Meillä oli isän ja äitin kanssa vuokralla alakerrasta yksi asunnoista 60-luvulla, nykyään sitä voisi kutsua yksiöksi tai ehkä kaksioksi. Siihen kuului iso lasiveranta, eteinen, iso keittiö ja iso olohuone. Asuin siinä n. 5-10 vuotiaana kunnes muutettiin kerrostaloon Tourulaan.
- Millainen oli maisema?
- Luonnonläheinen alue Jyväskylän keskusta lähellä, mutta pihapiiriä hallitsi autokorjaamo (Sisä-Suomen Autokeskus) ja pari huoltoasemaa (Esso ja sitä vastapäätä Gulf). Lapset, joita pihapiirissä oli monta, kolasivat itselleen luistinradan läheisen pellon ja radan välisille tulvavesien valtaamille isoille lammikoille.
- Minkälaisia rakennuksia siellä oli?
- Mansardikattoinen keltainen talo, jossa kaksi asuinkerrosta, kellari ja vintti. Liiterirakennus jossa oli ulkohuussi toisessa päädyssä ja sen vintillä jonkun hylkäämiä sodanaikaisia kessupaaleja. Toisessa ulkorakennuksessa oli sauna ja jonka padassa pestiin pyykki. Pihassa oli toinenkin omakotitalo, mutta se oli jo silloin tyhjillään ja lukittuna. Samalla tontilla sijaitsi iso autokorjaamo ja "lasipalatsi" missä myytiin uusia mersuja. Tontin alareunassa oli myös pyöreämuotoinen lukittu peltihalli, minkä taakse oli hyvä mennä piiloon. Toisella puolella tonttia oli Esson huoltoasema, jossa vielä silloin huollettiin autoja. Essolla oli myös baari. Vapaaherrantien toisella puolella oli myös Gulfin huoltoasema, jossa oli myös baari. Aika vallitseva rakennelma lähipiirissä oli myös sittemmin purettu myllyrakennus ja nykyisen Minimanin paikalla ollut Jyväshyvän leipomo, josta levisi usein piparin tuoksu koko lähitienoolle. Siihen aikaan Kankaan paperitehtaalta lorahteli Tourujokeen vähän väliä. Oli mielenkiintoista katsoa minkä värinen joki oli minäkin päivänä. Uimapaikkamme oli Tourujoen yläjuoksulla, tehtaan yläpuolella, Koskenharjun urheilukentän vieressä. Joki oli niin äkkisyvä että rannalta saattoi hypätä jalat edellä veteen ilman että jalat tapasivat pohjaan. Uimataito piti siis saavuttaa ennenkuin siinä pystyi uimaan, virtakin on aika kova.
- Kuinka pitkä matka oli kauppaan, entäpä kaupunkiin? Miten sinne kuljettiin?
- Lähin ruokakauppa oli Kaistisen yksityinen pikkukauppa Tourulassa. Sinne oli n. 1 km. Sinne mentiin kävellen tai pyörällä. Jyväskylän keskustaan oli 10 minuutin kävelymatka, mutta se tuntui silti olevan aika kaukana. Kaupasta ostin "pennin nalleja" eli pennillä sai nallekarkkeja ja paperinukkeja itselleni. Yhden nuken nimi oli Loise (Louise).
- Millaisissa paikoissa vapaa-aikaa vietettiin?
- Leikittiin kavereiden kanssa laajassa pihapiirissä tai pidettiin kerhoa korjaamon ruokahuoneessa. Rakensimme aina lumilinnan talvella, luisteltiin ja hiihdettiin Laukaaseen menevän radan vieressä ollutta latua. Radalla liikkui päivittäin sekä höyryvetureita että dieseljunia. Koulussa kävin sitten Halssilan kansakoulussa, olin ekaa sukupolvea tenavia mikä aloitti siellä koulussa. Jos olisin mennyt vuotta aiemmin kouluun olisin mennyt Tourulan kansakouluun, joka on Aholaidassa ja siellä on nykyään Tekeväsäätiön tiloja. Tourulan koululla muistan käyneeni jossakin käsityökerhossa lapsena. Kesäisin uimassa käytiin pyörällä Tourujoessa Koskenharjun kentän vieressä.
- Miten kyseinen ympäristö on muuttunut?
- Kaikki on purettu ja tontti tasoitettu. Osaksi se jäi 1989 valmistuneen rantaväylän alle, mutta talo sijaitsi suunnilleen nykyisen Tourulan McDonald'sin kohdalla. Tontilla on myös nykyään liikerakennus (korjaamon paikalla), jossa aluksi toimi K-Kauppa Isoetu, jota ei enää ole, vaan tila on jaettu osiin pikkufirmoille.
- Mikä on säilynyt ennallaan?
- Ei paljon mikään... no. läheisyydessä sijaitseva Kankaan paperitehdas, on jotakuinkin entisellään aitojensa sisällä. Vanha puu-Tourula on purettu ja tilalla on punatiililähiö.
- Millaisia olivat uudet rakennukset?
- Sekalaista laatikkorakentamista :(
- Millä tavalla koit muutoksen?
- No, /Ceestähän se oli. Puu-Tourula olisi ollut ehdottomasti säilyttämisen arvoinen. Nykyään se olisi säilytettynä hieno kulttuuriympäristö, mutta se ei sopinut nousukasmaisen Jyväskylän kaupunkistrategiaan. Se koko strategia on myös anaalista, siksi muutinkin sieltä pois. Jyväskylän olisi pitänyt jo ajat sitten laajeta muualle kuin Harjun ja Jyväsjärven ympäristöön. Nyt olisi sitten erilaisia ikäkerrostumia ja mukavia kohtuuhintaisia vanhoja alueita. Vaan ei, sen sijaan meistä opetettiin autoilevia marketkansalaisia. Koko keskustahan on aivan syvältä paikkakuntalaisten mielestä, yksimielisesti. Kallis, täyteenahdettu ja hankala sumppu - jota vältetään kuin ruttoa. Satunnaisista turisteista saattaa kyllä olla kiva kipata kesällä huurteisia kävelykadun terasseilla.
- Millaisena koet nykyisen asuinympäristösi?
- Minulla on kohtuusuurella tontilla metsäisen luonnon keskellä 50-luvun rintamamiestalo ja piharakennukset Muuramen kunnassa lähellä Jyväskylän Keljonkangasta, siinä mielessä olen palannut vuosikymmenien kerrostaloasumiskauden jälkeen juurilleni. Vielä vähän aikaa inhimillinen ja luonnonläheisen mukava kaavoittamaton asuntoalue, mutta aivan lähiaikoina kaupunki on tehnyt kaavan joka sallii 250 uuden omakoti- ja pienkerrostalorakentamisen aivan nokkani eteen :(
